GrønlandsBANKEN oqaluttuarisaanermini aatsaat taamak naatsorsuutigissaartigisoq
GrønlandsBANKEN 2018-imi oqaluttuarisaanermini aatsaat taamak angusarissaartigaaq, akileraarnissaq pitinnagu angullugit kr. 140,3 mio., ukiup siuliani 2017-imi angusat kr. 132,6 mio.-iusimasut. 2017-imi iluaqutaasimapput appasissumik nalikilliliinerit aammalu pappialat pigisat nalillit naliingisigut nalimmaassaanerit pitsaasimaneri. Nalit nalimmassannginnerini nalikilliliinerit ilanngullugit 2018-imi angusat kr. 152,8 mio.-iupput, taamallu ukiup siuliani angusat kr. 152.7 mio-sut qaangitsiarneqarlutik.

Aningaaserivimmi pisortap naammagisimaarinnilluni maluginiarpaa 2018-imi alliartortitsineq ingerlaannarsimasoq.
- Ukiuni 50-it sinnerlugit ingerlasimanitsinni taamatut aatsaat annertutigisumik angusaqarsimanerput pivoq, nunap annersaani aningaasaqarnikkut ingerlalluartoqarmat. Kisiannili tamanna immineq takkussimanngilaq tassanimi qutsaviigisariaqarpagut sulisut tunniusimaqalutik sulilluangaarsimasut, soorunalumi aamma saniatigut nuannaarutigaarput, sullissat taamak amerlatigisut uagutsinnik atuisarmata, aningaaserivimmi pisortaq Martin Kviesgaard oqarpoq.

Angusaq missingersuutigisimasat 120-140 mio. kr-iusut qaangingaatsiarlutigit annertussuseqarpoq. Imminerisamillu aningaasaatit alliartortinnerat, akileraarneq pitinnagu, ukiumut 15,6 %-iuvoq, tamannalu naammaginartutut isigineqarpoq.

Niuernerlu suli alliartorpoq
Aningaaaserivimmi pisortap oqarneratigut aningaaseriviup iluatsittumik niuernini qqaffakkiartortissimavaa. Taarsigassiissutit qaffakkiartortut, sillimmasiissutit annertusiartortut allatullu ingerlatsinerit qaffakkiartortut aningaaaserivimmi tamarmiusumi malunnarsimapput, tamakkulu isertitat 2017-imi annetussuserisaat qaangersimavaat. Naallu ernialersuinerit iluini unamminartoqaraluartoq erniasigut akitsuutitigullu isertitat 2017-imut sanilliullugit kr. 4,1 mio-nik imal. 1,3%-inik qaffariarsimapput.

- Naammagisimaaqaara, 2018-imi taarsigassiissutigut sillimmasiissutigullu 253 mio.-inik qaffatsissimagatsigit tamakkiissumik angusat tassani 4,7 mia-iulersillugit. Aatsaallu inuiaqatigiinni aningaasat taamatut amerlatigisut sulisitaraagut, pisortaq naammagisimaarinnittoq oqarpoq.

2018-imi niuernermi aallartinneqartut nutaat amerlaqisut pilersinneqarsimapput
Taamaattumik ingerlatsinerit pisarnernit qaffasinnerujussuarmiissimapput minnerunngitsumik sulisut tassani ulapitsitaasimallutik. Tamakkulu inuiqatigiinni malunnaateqarsimapput.

- Qimatut-pensionimik ineriartortitseqqinnitta avataatigut minnerunngitsumik inissialiornermut tunngasutigut niuernigut ingerlarsorsimapput peqqutigalugu Illuga-lån-inik taallugu neqeroorutigisarput. Aamma inuiaqatigiinni ingerlatanik nutaanik pilersitsivugut, sumiiffiusuni entreprenørit atorlugit andelsboliginik sanartortitsiortorluta. Isumaqarpugummi Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartunik amerlisaaqataassalluta aamma andelsboligiliortitsinerit eqqarsaatigalugit, tamakkulu uppernarsarpaat inuiqatigiinni, sullissatta piginnittuttalu tungaanut nutaanik aallartitsiortornerput, Martin Kviesgaard oqarpoq.

Siunissaq aggersoq isigalugu Kalaallit Nunaanni aningaasaqarniarneq
2019 ukiullu tulliuttut isiginerini aningaaserivimmi pisortaq isumalluarpoq. Inuiaqatigiinni ingerlanneqartut suli annertusiartornissaat naatsorsuutigivaa. Taamallu aningaasaqarnikkut aamma qaffakkiartortoqarnissaa. Isumalluaatinulklu ilaapput nutaanik mittarfiliortitsiniarnerit:

- Siammasissumik isigalugu aalisarneq ajunngitsumik ingerlajuarsinnarpoq, aalisakkallu pingaarnerit eqqarsaatigalugit isertitat pitsaallutik. Nuannarinngilarpulli qaleralinnik saaqullinnillu aalisagassiissutit sinerissamut qanittumi aalisarnermi taamatut qaffasitsigimmata. Raajalli allanillu aalisarnerit nungusaaataanngitsumik ingerlanneqarpasinnerupput.
- Siunissaq ungasinnerulaartoq isigalugu aamma soqutiginassaaq takussallugu, mittarfiliortitsinernut atatillugu, sutigut allatigut ingerlanneqartut piortulerumaarnissaat. Mittarfiliorniarnerit isumaqatiginnippalaartumik nipeqarluta tigunikuuagut isumaqartuarsinnarlutalu, taakku Kalaalllit Nunaata nukittuumik alliartortortitsisumillu ineriartortinneqarnissaanut qitiulluinnartuusut, Martin Kviesgaard naggasiilluni oqarpoq.

Aningaaseriviup naatsorsuutigivaa 2019-imi angusat kr. 130-150 mio.-it missinginiikkumaartut.