GrønlandsBANKENip akileraaruteqarneq pitinnagu ukioq manna qammatini 9-ni siullerni angusai kr. 106,9 mio.-iupput ukiup siuliani 2017-imi taamatut ilinerani kr. 103,8 mio.-iusimallutik. Angusat piginnittaasunut iluanaarutisiaqartitsinerup kingorna ukiup aallartinneranit 15,7%-inik erniasinertut naleqarput. 

”Angusat naammaginarluarput ukiullu aallartinnerani natsorsuutigineqartutut illutik. Isertitat taamaaginnarput qaffaataasullu annermik nalinik nalimmassaanermi illutik. Naallu kvartalit pingajuanni taarsigassarsitsinigut appaqqikkaluartut, taava kvartalini siullerni pingasuni angusagut nammagisimaarluarpagut, takusinnaagatsigu, tarsigassarsiat 2018-imi  katillutik kr. 141,9 mill.-inik qaffariarsimasut tamakkiisumik  kr. 3.461,0 mio.-iulerlutik”, aningaaserivimmi pisortaq Martin Kviesgaard oqarpoq.   

Taarsigassarsiarititat qularnaveeqqusiissutillu iluini nalikilliliinnerit kr. 2,4 mio.-inik appariarput annertugisassaanngitsumik kr. 9,1 mio-iulerlutik.

”Nalikilliliissutigut allanngujaallutik appasissumiipput. Isumaqarpungalu tamatuma takutikkaa patajaatsumik ineriartortoqartoq, taamallu Kalaallit Nunaanni sullissagut siammasissumik isigalugu ingerlalluartut”, Martin Kviesgaard itisiliilluni oqarpoq.

Aningasartuutit qaffannissaannik naatsorsuutigisat

´Naleerutsitsinerit ilanngullugit tamakkiisumik aningaasartuutit 2018-imi kvartalit pingajuisa naanerani kr. 121,7 mio-iupput 2017-imi piffissap taamatut ilinerani kr. 116,9 mio.-iusimasut. Qaffaatit sulisunut aningaasartuutiniipput, tassa sulisut amerlinerisigut aningaasarsianut aningaasartuutit qaffannikuummata.

”Siusinnerusukkut taanikuuarput, naatsorsuutigalugu amerlanerusunik sulisoqalernissarput. Aningaserivippummi sullitanut Kalaallit Nunaannullu malinnaatillugu ineriartortikkusukkatsigu, tamannalu sulisut amerlinissaannik niuernerullu iluani ineriartortitsinissamik pisariaqartitsisimavoq. 

Tamannalu soorunami akeqarpoq, tassaallunili nalinginnaasumik ineriartortitsinerup ilaa”, Martin Kviesgaard naqissusiilluni oqarpoq.

Ukiuni sisamani kingullerni siullermeersumik nalinik qummut nalimmaassaasoqartoq 

2018-imi septemberip naanerani nalinik nalimmassaanermi amerlanngitsunik kr. 0,5 mio-iusunik isertitsisoqarpoq, 2017-imi piffissap taamatut ilinerani nalit tunngavigalugit annaasat kr. 4,9 mio-iusimallutik. Nunami aningaasaqarniarneq qaffasissumiinneq

Grønlandsbanken iluaqutigivaa nunami qummut ingerlasoqaqarnera, minnerunngitsumik aalisakkat pingaarnerusut tuniniagaanerisigut qaffasissumik isertinneqartartut peqqutigalugit, aammali inissialiorlunilu allatut sanaartorneq ilapertuutaalluarpoq.

”Aningaasaqarnikkut qaffasissumiippugut, avannaani aammalu illoqarfinni annerusuni ingerlalluarneq piuvoq, nunattali Kujataani unamminartoqarpoq soorlu aatsitassat ilisimaneqartut tunngavigalugit aallartitsiniarnerit suli ingerlalinngimmata”, Martin Kviesgaard oqarpoq.

Anngiortumik aningaasanik pissusissamisuunngitsumik pissarsiarisimasanik ” aningaasatigut pinerluttuliorneq akiorniarlugu” alaatsinaanneqarput

Ulluinnarni ingerlatsinerup niuernerullu ineriartortinniarnerisa  saniatigut, aningaaserivimmit pissusissamisoortumik piumasarisaasunik naapertuilluarluni ingerlatsivoq maannarpiarlu aningaasanik pissusissamisuunngitsumik tunngaveqartumik pissarsiarineqarsimasunik aningaasatigut pinerluttuliorneq akiorniarlugu qitiutillugu mianersorfigineqarluni.

”Uagut Kalaallit Nunaanni tamaallaat aningaaserinermik ingerlatsisuuvugut, tamaattumillu pineqartut allanit ajornartorsiortitsisarnerat uagut maluginnginnerullugu. Pineqartunulli sammisut ingerlaavartumik nalunaarutigisarpagut tassanilu Aningaaserivinnik Nakkutilliisoqarfik (Finanstilsyni) attaveqarfigalugu oqaloqatigilluartarlugu, kisiannili soorunami aamma uagut nammineq pineqartunut sammisut iluini nalimmassaasarnissarput naatsorsuutigivarput”, Martin Kviesgaard oqarpoq.

Ukiup tamakkiisup iluani naatsorsuutigineqartut taamaaginnarput

Aningaaseriviup isertitat aningaasartuutillu 10%-inik nikingassuseqarnissaannik piumasarisaasoq sinnerlugu 21,8 procentimiippoq. GrønlandsBANKEN ukiup 2018-ip sinnerani angusassatut naatsorsuutigisani atatiinnarpai, naatsorsuutigalugu angusat akileraartinnani kr. 120-140 mio-iuniinnissaat. Taakku 2017-imi  kr. 132,6 mio-iupput.