GrønlandsBANKEN-ip ukiumut naatsorsuutaasa pitsaanerpaap tullia
2017-imi GrønlandsBANKEN-ip akileraaruteqarneq pitinnagu angusai kr. 132,6 mio.-iupput 2016-imi kr. 113,4 mio.-iusimasut. Nalinik nalimmassaanerit nalikilliliinerillu pitinnagit angusat kr. 152,7 mio.-iupput, tamannalu 2016-imut sanilliullugu kr. 12,4 mio.-inik qaffasinneruvoq.

- Siuariarneq soorunami naammaginarluinnartuuvoq. Ukiaannartormi pasitsaapparput, ukiumut pitsaasunik angusaqarumaarnissarput, taamaattumillumi avammut nalunaaruteqarpugut isumalluarluta naatsorsuutigisagut qaffallugit ukiumi angusagut naatsorsuutigilerlugit inississasut 145-155 mio. koruunit akornannut, taamatut nalunaaruteqarpoq aningaaseriviup pisortaa Martin Kviesgaard.

Kalaallit Nunaanni taarsigassarsisitsisarneq annertuseqqippoq
2017-imi taarsigassarsisitsinerit pitsaaqisumik 8,5%-inik qaffariarput ukiup siuliani 8,9%-iusimallutik. Taamallu pisoqarneratigut aningaaseriviup taarsigassiissutai aatsaat taamatut qaffasitsigilerlutik 3,3 mia. koruuninngorput. Taamaattumik aamma qulaani kisitsisaasut allat qaffariangaatsiarujussuarput, ilanngaatissat peereerlugit erniasiat akitsuutitigullu isertinneqartut 7%-inik qaffallutik kr. 310 mio.-iulerlutik, naak obligationinut iluanaarutisianullu ernialiussat appariartuinnaraluartut. Qaffaatillu angusat siuariarnermut annertunerpaamik peqqutaapput. Naatsorsuutini aningaasartuutit aamma qaffariarput, ilaatigut 50-inngortorsiorluni nalliuttorsiornermut aningaasartuutit aammalu soraarnermusiassaqalernernissamut ileqqaarinissamut periarfissanik tunngavissiorneq aningaasartuutinut qaffasaaqataallutik.

- Taarsigassarsisitsisarnitta iluani ukiuni kingullerni siuariarnerput nuannaarutigaarput. Aningaasagissaarnerup siuariarnera malunnarluarpoq, aammalu tulluusimaarutiginngitsuunngilarput, aningaaserivittut unammillersinnaassuseqarnerput, sullissat uatsinnik atuinissamik kajungilersitsisunik neqerooruteqartarnitsigut. Ukiunilu kingulliunerusuni Kalaallit Nunaanni nutaanik ingerlatsiniarsarisimavugut, isumaqarpungalu tamakku iluini annertuut iluatsilluarsimasut, Martin Kviesgaard oqarpoq naliliillunilu, sullissanik tigummisaqarneq ukiuni kingullerni marlussunni malunnarluartumik pitsaanerulersimasoq.

Nalitigut annaasat millisinneqartut analikillilinerillu taamaaginnartut
Grønlandsbanken pappialaatit nalingisigut kr. 6,4 mio.-inik annaasaqarsimavoq, aningaaseriviullu taarsigassarsiarititaanit annaasat nalikilliliineillu allanngungaaratik kr. 13,7 mio.-iullutik, tassa tamakkiisumik taarsigassiissutit qularnaveeqqusiissusiinerillu 0,3%-erisaannik annertussuseqarluik.

- Nalikilliliinerit annertussusiat ingasagisassaanngilluinnartumiippoq taarsigassarsiarititallu iluini ikittuarannguaannaat annaasaqarfiusimallutik, tamannalu naammagisimaarparput. Taamaannerisami takutippaat taarsigassarsisissimasat, privatit inuussutissarsiuteqartullu, siammasissumik isigalugu nunatsinni patajaatsumik ingerlasut, Martin Kviesgaard oqarpoq.

Piginneqataasunut iluanaarutisiat appariarput nakkutilliisoqarfiup piumasarisai malikkumallugit
2017-imi piginneqataasunut iluanaarutitut tunniunneqartut ukiuni kingulliunerusuni aktiamut ataatsimut 55 kr.-niit 30 kr.-nut apparput, taamallu iliornikkut patajaallisaaneq ajunngitsoq inissaqartinneqalerluni. Aningaasaatigisat procentinngorlugit 21,2%-iniit 22,7%-inut qaffariarput, tamannalu anguneqarpoq naak aningaaserivik suli alliartuinnaraluartoq. Ukiup naanerani aningaaseriviup aktiaataasa nalingat aktiamut ataatsimut 649 kr-ulerpoq.

2017-imi GrønlandsBANKEN, savalimmiuni aningaaseriviit pingasut peqatigaluaningaaserivittut SIFI-tut toqqarneqarpoq (tassa aningaaserivinngortinneqarluni sumiiffigisamini pingaaruteqatoq). Aningaaserivinnilli Nakkuliisoqarfiup suli aningaaserivinnut pineqartunut NEP tunngavigalugu piumasarisat aaliangiutinngilai.

- Naliliivugut patajaallisarnissarput pingaartuusoq, aningaasaqarnikkut periarfissaqarumalluta, taamaattumillu piginneqataasunut iluanaarutisiassat appasinnerusunngortippagut. Tassami NEP-mi piumasariligassat atuuttussanngortinneqartinnagilli naammassisinnaanissat isumannaarumavarput, sulilu alliartornissamut inissaqartitsiumalluta, Martin Kviesgaard oqarpoq, naqissuserlugulu, aningaasserivimmit NEP aqqutigalugu piumasarineqartut ilisimalertinnagit, siunnerfiunngimmat aningaasaqarnermut atatillugu aqqutissat atorlugit qaffassaasinnaanermik, atuiniarnissaq.

Ulapaarneq
2017-imi aningaaseriviup sulisui sullissinermi ulapputeqarsimaqaat. Aningaaserivimmilu pisortap eqqumaffigilluinnarpaa, suliffeqarfiup aaqqissuussaanerullu tamatuminnga malinnissinnaanissaata isumannaarneqarnissaa:

- Nutaanik ingerlatassanik aallartitsiniarsimavugut, tamakkulu ilarpassui iluatsilluaraangata suliassat annertusisarput. Assullumi sulisut ulapputissaqarsimapput. Taarsigassarsisitsinerit iluini annertusiartuinnartumik ingerlaneq, Qimatut–pensionimullu tunngasut ilanngukkaanni pisariaqarpoq aaqqissuussaanikkut malinnaasinnaalluni ingerlaqataasinnaanissaq. Maanamullumi taamatut ippoq, kisianni naatsorsuutigara, ukiuni aggersuni sulisut amerlinneqartariaqarumaartut saniatigummi aamma suliniutigiuaratsigit digitaliusumik aaqqiissutissat pitsaanngorsarlugit neqeroorutigineqartarnissaat, Martin Kviesgaard naggasiilluni oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni ingerlarsorneq suli malunnarpoq
Bankdirektørip oqarnera naapertorlugu ukiuni makkunani Kalaallit Nunaanni qaffasissumik ingerlasoqarnera malugineqarpoq. Aalisarneq suli ingerlalluarpoq, illoqarfinni annerusuni sanaartortitsineq qaffasissumiippoq sumiiffiillu ilaanni suliffissaaleqineq appasinnerpaaffimmiilluni, kisiannili aamma periarfissat avataanilu mianersorfigisariaqartussat piupput.

- Aalisarneq suli nukittuumik inissisimavoq, kisianni aalisarnermut sinaakkusiaasut aalatinneqarput, tamannalu ulorianartorsiortitsivoq. Piujuaannartitsinissaq piumasarineqartariaqarpoq tassani pisuussutsit uumaatsut aningaasaqarnerlu tamaasa eqqarsaatigalugit, taamatullu aamma pineqartunut sinaakkusiaasut, taamatut ingrlasoqartariaqarpoq isumannaarumallugu nunatta tamatumani siunissaq isigalugu pitsaasumik pissarsiaqarsinnaanissaa, Martin Kviesgaard naqqissusiilluni oqarpoq.

- Suli annertuumik aningaasaqarnermut innuttaasullu eqqarsaatigalugit periarfissaqarpoq, soorlu ilinniartitaaneq nukittorsarluassallugu, aammalu periarfissaqarluarpoq nunap attavilersugaanera uummarissarlugu isumatuumik aningaasaliisinnaaneq, naak taamatut iliornissaq annertugaluartut, Martin Kviesgaard oqarpoq.

Niuernermut atasumik suliniutit aningaaseriviup immineq allartitai aammalu Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartut qaffasissumiinnerat tunngavigalugit, aningaaserivimmit naatsorsuutigineqarpoq ajunngitsumik ineriartornissaq, naatsorsuutigineqarporlu 2018-imi isertitassat akileraaruteqarneq pitinnagu kr. 120-140 mio.-imiinnissaat.